<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=191978194824997&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Sama tavara uusissa kääreissä eli ajatuksia Nordic Business Forumista

Posted by Heli Saarelainen on 9.10.2018 10:15
Heli Saarelainen
Find me on:

Olin muutama viikko sitten Nordic Business Forumissa 7500 muun ihmisen kanssa. Jälleen kerran oli innostavaa saada kuunnella eri johtamisgurujen ajatuksia ja näkemyksiä. Nordic Business Forum on myös hyvä esimerkki nykypäivän johtamisen keskeisestä haasteesta: ainaisesta uutuuden viehätyksestä. 

Hurmoshenkisen tapahtuman keskellä tuli tunne, että janoamme aina vain uusia johtamisen malleja. Innostumme vuosittain eri ismeistä ja hehkutamme mediaseksikkäitä guruja. Poimimme heidän ajatuksistaan itsellemme parhaiten sopivat palat, opettelemme puheiden pääkohdat ja jakelemme iskeviä totuuksia somessa.

Kaiken tämän uudesta ja trendikkäästä kohkaamisen keskellä on kiinnostava tosiasia, että nykyiset johtamismallit toinen toisensa jälkeen pyörittelevät teemoja, joista on puhuttu jo vuosia sitten. Nordic Business Forumissa kuulin useammankin puheenvuoron, jotka selvästi pohjasivat vanhoihin ajatuksiin, mutta olivat kauniisti uusissa kääreissä.

Tässä muutama vanha oppi. Kuulostavatko jutut tutuilta?

 

1. Tiedon lisääminen ei auta, jos analyysi ja ratkaisut ovat päin prinkkalaa

Kaiken digitalisaation ja informaatiotulvan keskellä kohtaamme aina vain pirullisempia ja kompleksisempia haasteita. Usein ajattelemme, että lisätäänpä datan määrää, niin ratkaisu löytyy. Enemmän ei kuitenkaan ole enemmän, jos meillä ei ole kykyä tulkita dataa oikein.

Kognitiivinen vinouma on Amos Tverskyn ja Daniel Kahnemanin kehittämä psykologian teoria vuodelta 1972. Sen mukaan painotamme havaintoja, tulkintoja ja informaatiota meille sopivalla tavalla, mikä aiheuttaa virhearvioita ja -liikkeitä. Meillä jokaisella on omat vinoumamme, ja ne aiheuttavat sen, että uskomme tietyllä tavalla esitettyyn informaatioon enemmän, ylireagoimme kriiseihin lyhyellä aikavälillä mutta aliarvioimme ne pitkällä aikavälillä sekä sivuutamme tiedon, joka ei sovi näkemyksiimme.

Hyvä johtaja tunnistaa oman ajattelunsa vinoumat ja pyrkii niistä eroon. Vain siten hän voi päätyä toimiviin ratkaisumalleihin kaiken datan keskellä.

 

2. Intuitiivinen ajattelu on nopeaa prosessointia tärkeämpää

Nopeus ei ole enää nykyään tehokkuuden tae. Pitkään ajateltiin, että nopeuttamalla asioiden käsittelyä ja prosessien hoitamista pystymme saavuttamaan toimivia ja radikaaleja ratkaisuja tehokkaasti. Nyt ollaan jälleen jyvällä siitä, että meidän tulisi oppia ajattelemaan laadukkaasti ja kehittää intuitiivisen päätöksenteon taitojamme. Radikaalit kehitysideat eivät synny kiireessä.

Aristoteles esitti 300-luvulla eaa., että meillä on kolme ajattelun tasoa. Phronesis on loogista, sääntöihin perustuvaa ajattelua, jota tieteellinen päättely ja tutkimus edustavat. Techne on käytäntöön perustuvaa testausta siitä, toimiiko jokin vai ei. Episteme taas on kussakin tilanteessa eettiseen valintoihin perustuvaa viisautta. Näitä kaikkia tarvitaan intuitiiviseen päätöksentekoon.

Hyvä intuitiivinen ajattelu on luovaa ja vaatii harjoitusta. Ajattelun eri osa-alueet ovat intuitiivisen päätöksenteon pohja, ja niitä kehittämällä voi myös kehittää omaa intuitiotaan.

 

3. Tunteet, arvot ja persoonallisuus ovat olennainen osa vuorovaikutusta

Ihmisen teot ja tavat kumpuavat aina joistain arvoista. Vain pieni osa meistä näkyy muille, aivan kuten jäävuoresta sen huippu. Pinnan alla ovat piilossa tunteemme, tarpeemme, uskomuksemme, tapamme, kokemuksemme ja tiedostamattomat osamme, kuvasi Freud jo yli sata vuotta sitten. Freudilaisesta pyskoanalyysista voi olla montaa mieltä, mutta on tosiasia, että tunteemme ja arvomme ovat olennainen osa jokapäiväistä vuorovaikutusta.

Digitaalisen maailman uskottiin kasvattavan vuorovaikutusta ja yhdistävän maailman. Nykyään kuitenkin tiedetään, että some ja muut viestintävälineet synnyttävät myös lieveilmiöitä: niitä voidaan käyttää heikentämään yhteiskuntarauhaa ja vahvistamaan ääri-ideologioita. Vuorovaikutusta itsessään ei siis tarvita lisää, vaan tärkeämpää on kasvattaa arvopohjaista vuoropuhelua ja tunneälyä.

Barack Obaman esiintyminen Nordic Business Forumissa sykähdytti, sillä hän oli selvä arvojohtaja kaikkien gurujen keskellä. Hän puhui optimismista, uskosta hyvään ja inhimillisistä arvoista sen sijaan, että olisi puhunut johtamismalleista. Se osui ja upposi.

 

Heli Saarelainen is the CEO of Viking Theories. She has been helping managers to improve their leadership skills for several years. In the 90s, she studied classical ballet and saw David Hasselhoff live in Leipzig.

 

Photo by Audrey Fretz on Unsplash
Photo by Audrey Fretz on Unsplash

Topics: blog, leadership, soft skills, leadership theories, Nordic Business Forum

vt_blog_right-sidebar_image_566x566

Sign up for our Newsletter

Recent Post

Get social with us

Viking Theories on LinkedIn
Viking Theories on Facebook
Viking Theories on Twitter
Viking Theories on Instagram