<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=191978194824997&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Itseohjautuvuus ja kuinka sitä ohjataan

Posted by Seppo Sairanen on 5.2.2019 11:18
Seppo Sairanen
Find me on:

Ensimmäinen esimieheni totesi, että hänen johtamassaan organisaatiossa on järjen käyttö sallittua. Termin itseohjautuvuus kuulin vasta paljon myöhemmin – senkin jo toistakymmentä vuotta sitten – kun minua vanhempi ja viisaampi kollega totesi, ettei kukaan ole itseohjautuva.

Molemmat ajatukset tuntuivat ja tuntuvat yhä järkeenkäyviltä. Kulkiessani marketissa kännykkä korvalla, eräänlaisena kauko-ohjattavana aviomiehenä hyväksyn mukisematta tuon jälkimmäisen viisauden. Työssäni taas olen kuitenkin pyrkinyt olemaan itseohjautuva, sekä näkemään myös kollegani itseohjautuvina. Mutta mitä oikein onkaan itseohjautuvuus ja miten se tulisi ottaa huomioon käytännön johtamistyössä? Ja millä Daniel Golemanin kuvaamilla johtamistyyleillä siinä voisi onnistua?Itseohjautuvuudesta puhutaan paljon, ja arjessa termi määritelläänkin monin eri tavoin. Itseohjautuvasta työkulttuurista puhutaan, kun työntekijät ovat sekä kykeneviä että motivoituneita määrittelemään itse, mitä heidän työnsä pitää sisällään.

"Keskeistä itseohjautuvuusteorialle on ajatus ihmisestä aktiivisena toimijana, joka pyrkii toteuttamaan sekä itseään että valitsemiaan päämääriä"


Itseohjautuvuutta on tutkittu tieteellisesti jo 1970-luvulta lähtien. Teoria itseohjautuvuudesta (eng. self-determination theory, SDT) on Richard M. Ryanin ja Edward L. Decin 1980-luvulla luoma teoria ihmisen motivaatiosta, hyvinvoinnista ja psykologisista perustarpeista.

Keskeistä itseohjautuvuusteorialle on ajatus ihmisestä aktiivisena toimijana, joka pyrkii toteuttamaan sekä itseään että valitsemiaan päämääriä. Teoria rakentuu sisäisen ja ulkoisen motivaation kahtiajaon ympärille. Sisäinen motivaatio viittaa toimintaan sen itsensä vuoksi, koska se on jo sellaisenaan mielenkiintoista ja palkitsevaa. Vastakohtana taas ulkoinen motivaatio on pyrkimistä ulkopuolelta annettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Photo by Rawpixel on Unsplash


Erilaisia motivaatioita on kuvattu sen mukaan miltä osin ne on sisäistetty. Sisäistäminen on aktiivista pyrkimistä muuttaa ulkoiset motiivit henkilökohtaisesti vahvistetuiksi arvoiksi ja siten omaksua alun perin ulkoa annetut käyttäytymissäännöt.

Itseohjautuvuusteorian mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta:

  • Kyvykkyys on sitä kun yksilö kokee, että hän ymmärtää tehtävänsä, selviää siihen liittyvistä haasteista ja saa asioita aikaiseksi.
  • Yhteisöllisyys on ihmisluonnolle ominainen piirre, joka syntyy yksilön tarpeesta olla yhteydessä muihin. Me välitämme toisista ihmisistä ja haluamme kokea että myös meistä välitetään.
  • Omaehtoisuus on kokemusta siitä, että ihminen on vapaa päättämään omista tekemisistään ja että tekemisen motivaatio kumpuaa ihmisen sisältä, eikä sitä ole pakotettu ulkoa käsin.

Kyvykkyyden, yhteisöllisyyden ja omaehtoisuuden psykologisten perustarpeiden käsitteet tarjoavat puitteet itseohjautuvuusteorian vaikutusten ymmärtämiseen työpaikalla. Organisaatiossa toteutettavat toimintaperiaatteet, käytännöt ja johtamistoimenpiteet vaikuttavat näihin psykologisiin perustarpeisiin ja täten työyhteisön ilmapiirin ja työntekijöiden suorituskykyyn.

Jokainen, joka on kiinnostunut työyhteisön kehittämisestä sekä työntekijöiden suorituskyvystä ja hyvinvoinnista, voi arvioida johtamistaan sen mukaan tukeeko se todennäköisesti (a) työntekijöiden osaamista, (b) keskinäistä kunnioitusta ja yhteenkuuluvuutta ja (c) vapautta kokeilla ja olla aloitteellinen. Kutakin näitä kolmea perustarvetta tukeva johtaminen edistää yksilöiden motivoitumista, hyvinvointia ja yleistä suorituskykyä.


"Tukemalla näin itseohjautuvuutta työyhteisön kyky saada aikaan laadukkaita suorituksia paranee, ja se johtaa myös parempaan työhyvinvointiin"


Daniel Goleman on kehittänyt teorian kuudesta johtamistyylistä. Golemanin johtamistyylit ovat tahdittava, visionäärinen, määräävä, valmentava, yhteenliittävä ja demokraattinen. Kun itseohjautuvuusteoriaa peilaa näihin kuuteen johtamistyyliin, näyttäisi itseohjautuvan työyhteisön johtamiseen soveltuvan pääasiassa valmentava ja demokraattinen johtamistyyli.

Valmentava johtaminen keskittyy yksilöiden osaamiseen ja itsenäiseen työntekoon. Johtaessaan valmentavasti esimies pyrkii auttamaan yksilöä löytämään henkilökohtaiset vahvuutensa, tarjoamaan hänelle jatkuvaa tukea, löytämään uusia haasteita ja antamaan nopeaa palautetta.

Demokraattista johtamistyyliä käyttäessään esimies luottaa siihen, että tiimin jäsenet ovat päteviä, ja että he pystyvät omalähtöisesti asettamaan sekä yksilötasolla itselleen että kollektiivisesti tiimilleen sopivat tavoitteet ja suunnan. Hän antaa tilaa omalle ajattelulle ja kannustaa tiimin jäseniä tekemään työhön vaikuttavat päätökset itsenäisesti. Demokraattisen tyylin avulla esimies pyrkii edistämään sitoutumista ja osallistumista.

Käyttämällä valmentavaa ja demokraattista johtamistyyliä esimies kannustaa aloitteellisuuteen, määrittää optimaalisesti haastavia tehtäviä, tarjoaa mielekästä palautetta ja antaa perustelut tavoitellulle käytökselle. Tukemalla näin itseohjautuvuutta työyhteisön kyky saada aikaan laadukkaita suorituksia paranee, ja se johtaa myös parempaan työhyvinvointiin.

Täten voisikin ajatella, että me kaikki olemme itseohjautuvia, kunhan vain saamme sopivasti suuntaa – sekä tilaa järjen käytölle.


Seppo Sairanen is a Partner in Viking Theories. He has a long experience in building up start up companies. He claims he doesn’t have any fun facts to share.

Topics: leadership, self-determination, itseohjautuvuus, daniel goleman

vt_blog_right-sidebar_image_566x566

Sign up for our Newsletter

Recent Post

Get social with us

Viking Theories on LinkedIn
Viking Theories on Facebook
Viking Theories on Twitter
Viking Theories on Instagram